Hölmöläisiä maailmalta

Hölmöläinen nr. 1
Suomalainen Abu Hurairah Finlandi -nimeä käyttävä pakistanilaistaustainen mies on räjäyttänyt itsensä Irakin armeijan tukikohdan lähellä, kertovat päivän uutiset. Mies on käynyt varusmiespalveluksen suomessa ja aloittanut ammattikorkeakouluopinnot Porissa. Hän oli kuitenkin lähtenyt koulusta jo 1. vuosikurssin alussa. Mies räjähti julkisuuteen Lähi-Idässä ja varsinainen uutinenhan tässä meille on, että hän on suomalainen. Suojelupoliisille asia ei ole mitenkään uusi; heidän tietojensa mukaan mm. ISIS:n terrorristijoukoissa taistelee satoja "suomalaistaustaisia" ihmisiä. Mikisiköhän he eivät tyytyneet siihen elin- ja palvelutasoon, jonka perässä miljoonat nytkin pitkin eurooppaa epätoivoisin ilmein vaeltavat maasta toiseen?

Hölmöläinen nr. 2
Aamupäivästä, kunhan tästä kerkiän, teen reppuuni (jossa muuten lukee: Hallan Akan hiihto :) eväsleivät ja kahvit. Ajan autolla 70 km palstani reunaan ja kävelen varttitunnin raivauspaikalle. Valjaat selkään, kypärä päähän ja saha käyntiin. Syyspäivä on paras mahdollinen metsätyöhön, mitä nyt hirvikärpäsiä ja polttiaisia härrää ympärillä. Luonto on syksyllä kaunis, sitä on ilo silmäillä.

Taimikkoni on istuettu alle 10 vuotta sitten. Koivu on sinä aikana venähtänyt jopa kolmemetriseksi ja niitä on paljon. Kovalla työllä istuetut havupuun taimet ovat hitaampia kasvamaan ja tukahtumassa lehtipuiden alle, koivuja saattaa olla kymmeniä kappaleita neliömetrillä. Niiden kasvunopeus on uskomaton.

Rauhallisellakin eläkeläistahdilla jälkeä syntyy nopeasti; tehokas raivaussaha vonkuu puuta nurin vaivatta, jäljelle jää lakoutunut vesakko ja pystyyn jätettävät havupuut. Periaate tässä työssä on, että havupuu on tulevaisuudessakin arvossaan ja vesakko turhaa hyödykettä -näin meillä on metsänhoitoa ohjeistettu vuosikymmeniä. Siihen sopii luottaa?

Palkkaa en tästä työtä saa, enkä tule koskaan saamaankaan. Ajetut kilometrit ja työvälineet voin vähentää verotuksessa. Tilin tältä palstalta saavat kuitata mahdolliset lapsenlapseni 40-70 vuoden kuluttua. Silti matkaan huomennakin palstalleni ja panen sahan soimaan. Hyötyliikuntaa parhaassa mahdollisessa ympäristössä!

Entäpä jos vesakko nouseekin arvoonsa ja minä poloinen olen kaatanut tuhansia koivurunkoja maan kamanaan? Voisihan sitä kuvitella, että energiapuu olisi piankin tarpeen ja siitä olisi pulaa. Tai jospa lehtipuusta kehitetäänkin uusia biomateriaaleja esim. muovin korvaajaksi. Silloinhan nopeasti kasvaneet koivut olisivat arvokasta tavaraa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun asiat yhtäkkiä kääntyvät päälaelleen ja ennustukset menevät pieleen. "Kukaan ei tarvitse koskaan enempää kuin 640 kilotavua muistia tietokoneessaan", ennusti herra nimeltään Bill Gates vuonna 1981.

Hölmöläinen nr. 3
Raivatessa on aikaa kuunnella kypärän kuulosuojaimista radiota. Uutiset toistuvat puolen tunnin välein, eikä niissä mitään uutta ole. Samat jutut koko päivän, kunnes huomenna on taas uusien uutisten aika.

Kerrotaan, että Tukholman rautatieasemalla on valtava määrä pakolaisia. Heidän keskuudessaan liikkuu neuvonantajia, jotka kehottavat pakolaisia ehdottomasti varomaan ruotsalaisia poliiseja ja muita viranomaisia. Poliisi kuulemma hakkaa jos heiltä pyytää apua. Sen sijaan pakolaisia kehotetaan pikimiten hankkiutumaan suomeen. Suomeen paperiton pääse vain Haaparannan kautta. Suomesta voi hakea turvapaikkaa vain siinä tapauksessa, ettei ole sitä muualta hakenut. Niinpä Tornioon saapuu jatkuva pakolaisvirta. Nämä ihmiset ovat matkanneet läpi eteläisen Euroopan, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin, vain siksi, että pääsisivät suomeen.  Miksi he tällaisen vaivan näkevät? Ja miksi lapsipakolaisten kännykät soivat taukoamatta?

Seuraavana päivänä asiaan tulee selvyyttä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442276450302.html

Hölmöläinen nr. 4
Kun alkaa kompastella sahan kanssa varvikossa tietää, että päivä on täysi. Ei siihen montaa tuntia tämän ikäisellä mene. Palaan autolle ja lähden hissuttelemaan maantien varteen. Metsälöni vieressä seisoo vanha renaultti Liettuan kilvissä. Täällä Keski-Kainuun korvessa näkee harvoin muita ihmisiä, saatikka ulkomaalaisia.

Mutta ketä nämä ovat?
-Jukraina, jukraina, poimi mustika, puoluka, kuuluu nuorenparin vastaus.
Heillä on saalinaan puoli sankkoa ylikypsää mustikkaa. Onneksi päivänvaloa riittää, ja mustikkaakin. Miten lienee toiminnan kannattavuuden laita? Bensa maksaa suomessa maltaita, asuminen samoin. Miten nämä meinaavat tuollaisilla marjasaaliilla kaiken kustantaa? En osaa venäjää, eivätkä nämä englantia joten homman detaljit jäävät piiloon. Ihan asiallisen näköistä porukkaa, asetun Ukrainan puolelle, venäjää vastaan. Silti otan rekkarin ylös. Ei vara venettä kaada.

Hyvä lukija! Jos pääsit tänne asti, huomaat, että tässä tarinassa on monia hölmöläisiä. Voit itse päättää kuka tai ketkä!