sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Maailmanloppua outellessa

Kuten nytkin, olin jo poikasena innokas lukumies. Siihenkin aikaan kaikenmaailman lahkolaiset kiersivät käännyttämässä kansaa ja myymässä erilaisia lehtisiään. On huomattava, että tuolloin ei varsinaista sosiaalista mediaa ollut olemassa, joten kaikki "tieto" levisi radion, television ja lehtien avulla. Ja huhujen. Kaikkihan oli tietenkin totta, kun se em. välineissä kerran oikein painettuna taikka puhuttuna oli. Mediakritiikkiä ei oltu keksitty, kansa uskoi kaiken.

Toinen  mummoni oli körttiläistaustainen. Ajan ikäihmisten  tapaan mummo suhtautui vakavasti uskontoon. Virsikirja ja raamattukin olivat ahkerassa käytössä. Niistä löytyivät elämänohjeet ja lohdutusta vaikeisiin tilanteisiin. Jumala auttoi kaikkia, jotka Häneen uskoivat. Hyvä niin, ei ole ihmisen hyvä olla ahdistuneena.

Mummo oli ostanut jehovan todistajien lehden, Vartiotornin. Se joutui käsiini iltalukemiseksi. Luin lehdykän kannesta kanteen, eikä sen jälkeen tosiaankaan nukuttanut! Vartiotorni nimittäin ilmoitti varmoin sanankääntein, että maailmanloppu tulee tuossa tuokiossa. Laskeskelin, että en ehdi edes mopoikään ennen kun koko maapallo hävitetään ja vain jehovaan uskovat pääsevät taivaaseen. Muilla ei sinne ole asiaa. Sellainen tieto  alkoi syödä nuorta miestä aikalailla! Ennustuksessa mainittu päivämäärä kuitenkin tuli ja meni. Maapallo jatkoi radallaan ja moporeissutkin tuli tehtyä. Niin se on tehnyt senkin jälkeen lukuisista uusista ennustetuista päivämääristä huolimatta. Mutta entäs tämän jälkeen?

Tänään on 28. syyskuuta 2015, jolloin maailmanlopun pitäisi jälleen kerran tulla. Suuri asteroidi kuulemma törmää maapalloon ja tuhoaa kaiken elämän maan päältä. Luin jostain, että ennustus on aiheuttanut suurta hätää eri puolilla maapalloa. Ihmiset hamstraavat ruokaa, erityisesti pakastettu ruoka ja kuivamuona tekee hyvin kauppansa monissa paikoissa. Saapi nähdä missä nämä aikovat ateriansa nauttia, kun tuolla tavalla maailmanloppuunkin osaavat varautua.

Tuota asteroidia nyt täällä kotosalla odottelen. Kannattaako lähteä enää raivaamaankaan jos koko työ menee haaskuun jo ennen iltaa? Ja kuinka kauan tässä vielä pitää odotella? Uudessa-Seelannissa päivä on kohta pulkassa, Kaliforniassa ei olla päästy kunnolla nukkumaankaan.Täytyy varmaan seurata uutisia ja odotella huomiseen asti miten tässä käy. Harmittaakin vähän, kun toissapäivän valettiin porukalla anturoita yhteen tulevaan vapaa-ajan asuntoon. Käypikö nyt niin, ettei ehdi betoni edes kuivumaan ennen kun koko maapallo häviää? Menikö koko työ hukkaan?

Pikkuisen olen uskoani elämänkokemuksen myötä näihin lopun ajan ennustuksiin menettänyt. Minusta tuntuu, että nämä uskonnot taitavatkin itse olla se maailmanloppu mitä ne niin hartaasti ennustavat. Ei riitä ymmärrys enää kaikenmaailman hirmuteoille mitä erilaisten uskontojen varjolla (tekosyyllä) tällä maapallolla tehdään. Ja jokainen julistamassa omaa totuuttaan varmana tietona. Ihan hulluksi on ihmiskunta tullut!

Kesän mittaan kävi pari kertaa näitä vartiotornin kauppiaita tuossa kartanolla. Olisivat halunneet edes keskustella kanssani näistä iäsiyysasioista. Kauniita tyttöjä olivat, mutta lyhyeksi jäivät puheet.

Pannaan nyt tämä turina verkkoon, vielä ehditään pakasteita ostamaan! Jälleennäkemisen ihanassa toivossa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti